Sunday, December 27, 2009

Vielä vähän tätä vuotta...

Tämä blogin pitäminen on jäänyt lähes täysin - eikä varmaan juuri kukaan täällä enää vierailekaan, kun ei luettavaa ole ollut. Mutta kirjoittelen nyt kuitenkin, tässä vähitellen menneisyyteen nilkuttelevien joulunpyhien päätteeksi. Huomennahan on taas aika mennä töihin.

Edellisen merkinnän jälkeen on tapahtunut paljon ja samalla ei mitään. Ehkä juuri siksi, että itselle merkittävät, tapahtuvat asiat ovat niiiiiiin henkilökohtaisia ja syvältä koskettavia, ei tule julkaistua ajatuksiaan. Ei kaikkea kuitenkaan voi jakaa kenelle vaan.

Pidän täällä itse itselleni peukkuja ja käsiä kainaloita myöten ristissä, että joskus lähitulevaisuudessa alkaisi aika, jolloin jaksaisin kirjoittaa enemmän. Aika, joka liikuttelisi sisimmässä ajatuksia, joiden julkituleminen olisi mielekästä...

Mutta nyt se aika ei vielä ole tässä.

Joten.

Mutta silti vielä eräs juttu.


Olimme Roopen kanssa jouluaattona pukkina ja muorina kiertämässä muutamassa kodissa. Yleensä pukki näkee vain yltäkylläisyyden täyttämiä koteja. Meillä oli etuoikeus nähdä pari muunkin kaltaista, sellaista, missä taloudellisista syistä ei yleensä pukkia käy... ... ... Tulin kosketetuksi syvältä.

Joulu on epäreilu. Onneksi Joulun Sanoma ei sitä ole, vaan on tasavertainen kaikille.

Siunattua päivää sinulle, joka tämän ehkä sittenkin kävit lukemassa.